maanantai 30. marraskuuta 2009

In the end it's right

Kertoisiko joku, miten alaselän voi nukkua niin kieroon, ettei sängystä pääse ylös ilman tukea, kävellessä pitää todella keskittyä, kumartamisesta voi vain haaveilla ja istuessa saa irvistellä? Aivan käsittämätöntä. Sen vielä ymmärtäisin, että huonossa asennossa nukkuminen saisi niskat vähän jäykiksi, mutta että alaselän vaatimaan kipsiä ylleen liikkumattomuuden takaamiseksi?

Maanantai.

Onneksi mielessä ovat edelleen muistot viikonlopulta, jolloin masterparty kajahti Marjaniemessä ja unohdin keski-ikäisen elämäni tanssiessani taas villin nuoruuden hetkiä aamuun asti. Tahmainen lattia, bassosta tärisevät seinät ja musiikille antautuvat ihmiset. Vasta naapuriperheiden herätessä sohville lepäämään vetäytyvä juhlakansa. Kenkien, takin ja laukun etsintä iltapäivän pysähtyneenä hetkenä, oven hiljainen sulkeminen jättäen talon tarvitsemaansa uneen.

Elämän arvaamattomuuden onni.

Another turning point, a fork stuck in the road
Time grabs you by the wrist, directs you where to go
So make the best of this test, and don't ask why
It's not a question, but a lesson learned in time

It's something unpredictable, but in the end it's right.
I hope you had the time of your life.


2 kommenttia:

Jugi kirjoitti...

Marjaniemi huudettu! Hyvät läpät sulla tässä blogissa muuten :)

-Jugi

Anna kirjoitti...

Kiitos Marjaniemi! Koko sunnuntai meni horroksessa, mutta tänään jäljellä vain kultaiset muistot. :)