keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Tilinpäätös


Sain vuosi sitten syksyllä ystävältäni kirjan lahjaksi: Onnellisemmaksi – Merkitystä, mielihyvää ja kestävää onnea etsimässä. Niin, syksyni oli sekainen ja suttuinen ja osin hyvin onneton. Ystävät onneksi aina tietävät, missä mennään. Ja vaikka kirja paasaakin positiivisesta psykologiasta amerikkalaisen lahkojohtajan hartaudella ja ylenpalttisuudella, jotenkin aina uskon että tällaistenkin keittiöpsykologiakirjojen taustalla on ihan fiksuja ajatuksia.

Kirjassa esitellään useita tehtäviä, joita tekemällä voisi löytää oman onnellisuutensa. Koska kilttityttö-vuosistani on jo aikaa, en todellakaan tehnyt kaikkia lauseentäydennyksiä (Jotta voisin tuoda elämääni 5 prosenttia enemmän onnellisuutta...) tai kysynyt neuvoa sisäiseltä tietäjältäni (sellainen kyllä varmasti on!). Mutta yksi tehtävä jäi mieleeni.

Kirjoita joka ilta ennen nukkumaanmenoa ylös vähintään viisi asiaa, jotka tekivät tai tekevät sinut onnelliseksi ja joista olet kiitollinen. Ne voivat olla pieniä tai suuria: hyvä ateria, arvokas keskustelu ystävän kanssa, työprojekti tai Jumala. – Jos teet harjoituksen säännöllisesti, se voi auttaa sinua arvostamaan elämäsi positiivisia puolia, joita nyt ehkä pidät itsestään selvinä.

Tähän tehtävään voin myöntää uskovani. En ehkä siihen, että se tulisi joka ikinen ilta tehdä, mutta siihen että tärkeiden asioiden miettiminen voi auttaa oivaltamaan, mikä omassa elämässä on kaikesta huolimatta äärimmäisen hyvää. Ja toisaalta se voi ehkä auttaa myös keskittämään enemmän aikaa ja energiaa näiden hyvien asioiden vaalimiseen ja niistä nauttimiseen. Eli tulemaan siis onnellisemmaksi, sanoisi kirjan kirjoittaja Tal Ben-Shahar.

Vuosi on vaihtumassa, joten yritin miettiä viisi asiaa kuluneesta vuodesta, joista olen kiitollinen. Hankala tehtävä sinänsä. Päivittäisellä tasolla saisi enemmän kiinni arkisista onnen asioista, mutta ehkä on silti hyvä huomata, kuinka hyvää oma elämä ylipäätään on. Joten yritetään...
  1. Ystävät, joiden kanssa nauretaan, itketään ja viisastutaan päivä päivältä enemmän. Joiden kanssa saa pohtia sekä omaa elämäänsä että maailman ihmeellisyyksiä. Jotka kulkevat tätä matkaa kanssani.
  2. Perhe, joka tukee ja uskoo minuun kaikessa mihin ryhdyn. Joka jakaa omaa viisauttaan ja antaa aina ajattelemisen aihetta. Ja joka kestää, kun minä en.
  3. Vapaus elää ja tehdä omat valintani. Mahdollisuus etsiä ja kokeilla, yrittää selvittää kuka olen ja mitä haluan. Lupa kysyä ääneen, näyttää kaikki puoleni ja olla silti hyväksytty.
  4. Uskoni siihen, että tulevaisuus tulee ja minä pääsen eteenpäin kaikesta huolimatta.
  5. Oma koti Töölössä. Ihanan materialistista, mutta olen kuluneen vuoden aikana nauttinut niin usein siitä, että voin kävellä keskustaan, käydä ruokakaupassa juuri silloin kun saan omituisen mielihalun, poiketa muutamaksi tunniksi Hietsussa, käydä rantakahvilla Regatassa ja viinilasillisella Tin Tin Tangossa, juosta Seurasaaressa oravien kanssa, nähdä meren ja puut ja tähdet ja valaistun Sibelius-patsaan. Hengittää tuulia meren takaisesta suuresta maailmasta ja samalla tuntea Helsingin elävän seläni takana.
Lässynlää. Mutta niinhän se taitaa olla, että oikeasti tärkeät asiat jotenkin kliseisiä. Lista ei tietenkään ole kaikenkattava tai järjestyksessä, mutta tajusin tässä, ettei valmistuminen olisi mahtunut edes top 20 –listalle. Se oli yksi suoritus, joka oli tehtävä. Mutta se ei ollut mitään, jonka kokisin suureksi saavutuksekseni, tärkeäksi merkkipaaluksi kehitykseni tiellä. Ehkä pitäisi opiskella vielä pidemmälle, jotta kokisin todella ponnistelleeni tai oppineeni syvällisesti jotain...

Vapauteeni liittyy mahdollisuus lähteä. Muistan, kuinka sen onni iski toukokuussa yöbussissa Torquay-Lontoo-välillä. Öisen bussimatkan olisi voinut kokea raskaana tai epämiellyttävänä, mutta olin vain suunnattoman onnellinen vapaudestani olla siellä juuri silloin, mahdollisuudesta käyttää yöni matkustamalla Etelä-Englannin halki ja olla itse vastuussa siitä mitä koin ja tein ja näin.

Nyt olen hyvin onnellinen siitä, että olen vapaa lähtemään huomenna kolmen mielenkiintoisen ihmisen kanssa Kööpenhaminaan.

Onnellista uutta vuotta.

3 kommenttia:

Saara kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Saara kirjoitti...

Kiitos Anna tähänastisesta matkaseurasta!

Tuokoon uusi vuosi yllätyksiä, onnea ja oivalluksia <3

Katia Mariana kirjoitti...

Anna sinä olet ollut ehdottomasti yksi tärkeimpiä ihmisiäni tänä(kin) vuonna.